Muutama päivä sitten Indonesian hallitus ilmoitti alentavansa verkkokaupan tuontiverovapauden kynnysarvoa 75 dollarista 3 dollariin rajoittaakseen halpojen ulkomaisten tuotteiden ostamista ja suojellakseen siten kotimaisia ​​pienyrityksiä. Tämä käytäntö tuli voimaan eilen, mikä tarkoittaa, että indonesialaisten kuluttajien, jotka ostavat ulkomaisia ​​tuotteita verkkokaupan kautta, on maksettava arvonlisäveroa, tuontituloveroa ja tulleja yli 3 dollarin ostoista.

Politiikan mukaan matkatavaroiden, kenkien ja tekstiilien tuontitulli eroaa muiden tuotteiden tuontitullista. Indonesian hallitus on asettanut matkatavaroille 15–20 prosentin tuontitullia, kengille 25–30 prosentin tuontitullia ja tekstiileille 15–25 prosentin tuontitullia, ja nämä verot ovat 10 prosentin arvonlisävero ja 7,5–10 prosentin tulovero. Se kannetaan perustulon perusteella, mikä nostaa tuonnin yhteydessä maksettavien verojen kokonaismäärää merkittävästi.

Muiden tuotteiden tuontiverokanta on 17,5 %, joka koostuu 7,5 %:n tuontiverosta, 10 %:n arvonlisäverosta ja 0 %:n tuloverosta. Lisäksi kirjat ja muut tuotteet ovat tuontitulleja vailla, ja maahantuotujen kirjojen osalta ei peritä arvonlisäveroa eikä tuloveroa.

Indonesian logistiikkakustannukset ovat Kaakkois-Aasian korkeimmat, 26 % bruttokansantuotteesta, sillä saaristo on Indonesian tärkein maantieteellinen alue. Vertailun vuoksi naapurimaiden, kuten Vietnamin, Malesian ja Singaporen, logistiikan osuus bruttokansantuotteesta on alle 15 %, Kiinan 15 % ja Länsi-Euroopan kehittyneet maat voivat saavuttaa jopa 8 %.

Jotkut alan toimijat kuitenkin huomauttivat, että tämän politiikan suuresta vaikutuksesta huolimatta Indonesian verkkokauppamarkkinoilla on vielä valtavasti kasvupotentiaalia. ”Indonesian markkinoilla on suuri kysyntä tuontitavaroille väestön, internetin levinneisyyden, asukaskohtaisen tulotason ja kotimaisten tuotteiden puutteen vuoksi. Siksi tuontitavaroiden verottaminen voi jossain määrin vaikuttaa kuluttajien ostohaluihin. Rajatylittävän kaupankäynnin kysyntä on kuitenkin edelleen melko vahvaa. Indonesian markkinoilla on vielä mahdollisuuksia.”

Tällä hetkellä noin 80 % Indonesian verkkokauppamarkkinoista on C2C-verkkokauppa-alustojen hallitsemaa. Tärkeimmät toimijat ovat Tokopedia, Bukalapak, Shopee, Lazada, BliBli ja JDID. Toimijat tuottivat noin 7–8 miljardia bruttomyyntiä, päivittäinen tilauskoko oli 2–3 miljoonaa, asiakkaan yksikköhinta oli 10 dollaria ja kauppiaan tilaus oli noin 5 miljoonaa.

Kiinalaisten toimijoiden voimaa ei voida aliarvioida. Alibaban ostama Kaakkois-Aasiassa toimiva rajat ylittävä verkkokauppa-alusta Lazada on kasvanut Indonesiassa yli 200 % kahtena peräkkäisenä vuotena ja käyttäjämäärä on kasvanut yli 150 % kahtena peräkkäisenä vuotena.

Myös Shopee, johon Tencent on sijoittanut, pitää Indonesiaa suurimpana markkina-alueenaan. Shopee Indonesian kokonaistilausmäärän raportoitiin olleen vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 63,7 miljoonaa tilausta, mikä vastaa keskimäärin 700 000 tilausta päivässä. APP Annien viimeisimmän mobiiliraportin mukaan Shopee on yhdeksänneksi paras kaikista sovelluslatauksista Indonesiassa ja paras kaikista ostossovelluksista.

Itse asiassa Kaakkois-Aasian suurimpana markkina-alueena Indonesian poliittinen epävakaus on aina ollut myyjien suurin huolenaihe. Kahden viime vuoden aikana Indonesian hallitus on toistuvasti mukauttanut tullipolitiikkaansa. Jo syyskuussa 2018 Indonesia nosti yli 1 100 kulutustavaratyypin tuontitulliastetta jopa nelinkertaisesti, tuolloin 2,5–7,5 prosentista enintään 10 prosenttiin.

Toisaalta markkinoilla on vahva kysyntä, ja toisaalta politiikkaa tiukennetaan jatkuvasti. Rajat ylittävän vientiverkkokaupan kehittäminen Indonesian markkinoilla on edelleen erittäin haastavaa tulevaisuudessa.